Valokuvia
Salpavaellukselta 1.7.2006 |
Yleistä Salpavaelluksesta
 |
Salpavaellus järjestettiin
tänä vuonna 13. kerran. Vaelluksella tutustutaan Salpalinjaan
ja valittavana on useita eri reittivaihtoehtoja sekä vaellustapoja.
Reittejä voi taittaa jalan, polkupyörällä,
meloen, linja-autolla tai moottoripyörällä.
Moottoripyöräreitti oli tänä vuonna ensimmäistä
kertaa mukana. Vaelluksen johtaja Risto Sivula kertoi tuttavaperheen
rouvan kysyneen viime talvena, että miksi reittiä ei
voisi taittaa myös moottoripyörällä. Risto
tuumasi että miksei ja niin moottoripyörävaellus
tuli tänä vuonna mukaan. |
Pilottikokeessa pyörien määrä
haluttiin pitää pienenä ja kerätä kokemuksia
tulevia vuosia varten. 40 pyörän kiintiö täyttyikin
noin parissa viikossa. 20 € osallistumismaksua vastaan sai opastuksen,
ruuan, kahvit ja kunniakirjan osallistumisesta.
Yleistä Salpalinjasta
Salpalinja on talvisodan jälkeen vuosina 1940-1941 ja 1944 Suomen
itärajalle Miehikkälästä Savukoskelle rakennettu
puolustuslinja. Rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö
marsalkka Mannerheimin käskystä. Salpalinjan pituus oli
1200 kilometriä Suomenlahdelta Sallaan ja se koostui sadoista
linnoitteista. Salpalinja on Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä
oli tekemässä enimmillään keväällä
1941 35 000 miestä ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa.
Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita
kaikkiaan 728 kpl. Puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000 kappaletta.
Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan oli kaivettu noin 350 kilometriä.
Kiviestettä oli yli 200 kilometriä, jossa oli noin 350 000
kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä.
Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä
ja piikkilankaestettä viritettiiin 315 kilometriä. Aseman
tyypillisin kantalinnoite oli konekivääri- ja majoituskorsu,
joita tehtiin noin 170 kappaletta. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu.
Lähde www.wikipedia.fi
| Moottoripyöräreitin
matkakertomus |
|
 |
Moottoripyöräreitille
lähdettiin Miehikkälän Salpalinja-museolta. Aluksi
vaelluksen johtaja, Risto Sivula, toivotti motoristit tervetulleeksi.
Tämän jälkeen moottoripyöräreitin päällikkö
Pekka Suurpää jakoi 30 pyöräkuntaa neljään
ryhmään. Jokaisella ryhmällä oli oma vetäjä
joka luotsasi ryhmänsä reitin läpi.
Kun osastot oli jaettu, niin
puolet lähtivät Miehikkälän seurakuntakodille
syömään ja puolet tutustuivat museoalueseen oppaamme
Ilkka Länsivaaran johdolla. Osastojen vaihdon myötä
kaikki saivat syödäkseen sekä pääsivät
tutustumaan museoon.
|
Miehikkälästä
matka jatkui mukavaa mutkatietä Jurvalaan. Pyörät
parkkeerattiin motellin pihaan, josta käveltiin parisataa
metriä Kivijärven padolle. Ilkka kertoi padon syntyhistorian
erittäin seikkaperäisesti. Saimme kuulla kahden pioneerin
saunaillasta ja sen hedelmänä syntyneestä suunnitelmasta,
jonka tulosta me nyt siis ihmettelimme. Patojärjestelmän
avulla oli mahdollista laskea vettä hallitusti Kivijärvestä
6-tien alla olevaa rumpua pitkin eteläiselle alangolle
ja näin saada vesieste vihollisen vaunuille. Patojärjestelmää
oli myös aikanan testattu ja näin toimivaksi todettu.
|
 |
 |
Padolta matka jatkui
Askolan museoalueelle. Siellä Ilkka kertoi yleisesittelyn
Salpalinjasta ja sen rakentamisesta. Tämän jälkeen
tutustuimme kahteen bunkkeriin sekä yhteen konekivääripesäkkeeseen.
Askolassa oli hyvin esillä myös nelirivinen panssarieste
sekä erilaisia panssarikaivontoja.
Askolan bunkkereista näkyy erinomaisen hyvin tulenkäytön
suunnittelu. Konekiväärien asemat ovat alhalla sivustatuliasemissa,
jolloin pyyhkäisyala hyökkääjään
nähden on optimaalinen. |
| Askolan jälkeen
alkoi soratieosuus. Ajoimme Junttolan kautta Orkolaan, mistä
löytyy yksi Salapalinjan harvinaisuus, nimittäin lamellikorsu.
Majoituskorsuksi tarkoitettu pyöreistä betonielementeistä
rakennettu korsu on yksinkertaisen nerokas. Sen raskaimmat osat
painavat vain 150 kg eikä sen rakentamisessa tarvitse tehdä
mitään valutöitä. Ilkka harmitteli, ettei
sellaisia tajuttu käyttää Kannaksella, missä
niiden avulla olisi varmasti säästetty satojen sotilaiden
henki. Tästä korsutyypistä on myöhemmin "keksitty"
betonirenkaista valmistetun korsun malli. Huhun mukaan tämä
blagioija sai myös aloitepalkinnon. |
 |
 |
Lamellikorsu
jäi taaksemme kun otimme suunnan Suo-Anttilan jättimäisiin
bunkkereihin. Noin 300 taistelijan majoitustilat on louhittu
valtavaan kallioon. Korsussa toimii nykyään matkailuyrittäjät
jotka ovat myös sähköistäneet korsun. Sisällä
on kuuleman mukaan järjestetty juhlia konserteista polttareihin.
Kallion vierestä löytyy Salpa-hengessä rakennettu
korsusauna.
Suo-Anttilassa pidettiin myös
kahvitauko, jonka jälkeen matkaa taitettiin hiekkateitä
Hostikkaan.
|
Hostikassa tutustuimme
korsun lisäksi alkuperäiskunnossa olevaan kk-pesäkkeeseen.
Aika oli tehnyt tehtävänsä ja maan päälle
tehdyn kk-poteron puuosat olivat todella haprakoita. Hostikassa
oli myös hyvin nähtävissä taisteluhautoja
sekä yksi keskeneräinen korsu.
Hostikassa olimme taittaneet matkaa jo kahdeksan tuntia ja muutamia
motoristeja irtautui sieltä omille teilleen. |
 |
 |
Hostikasta suunta otettiin itään
ja ajettiin Vaalimaan kautta Virojoelle, mistä edelleen musotietä
Ravijoelle tutustumaan isoihin bunkkereihin. Osasto jaettiin kahtia
ja käyvimme tutustumassa kahteen isoon bunkkeriin. Toisessa
bunkkerissa oli varastotilan lisäksi myös majoitusosa,
toinen bunkkeri puolestaan oli läpiajettava, joskin kulkuaukot
olivat melko kapeat.
Ravijoella virisi hyvä keskustelu asemien ryhmityksestä
ja käyttöperiaatteista. Ilkka piirsi maahan mallit ja
selvitti ryhmitysperiaatteet varsin yksityiskohtaisesti. |
Ravijoelta suunta
otettiin viimeiselle kohteelle, eli Virolahden Salpalinja-museoon.
Haavistossa sijaitsevassa museossa oli mahdollisuus tutustua
näyttelyyn sekä nauttia jäätelöt ja
muut omakustanteiset herkut lämpimässä ilta-auringossa.
Päivän päätteeksi Ilkka
jakoi jokaiselle osallistujalle kunniakirjan. Motoristit olivat
todella tyytyväisiä päivän antiin. Jokainen
oppi varmasti Ilkan opastuksesta paljon uutta ja 152 km pituisen
reitin varrelta jäi monia hienoja muistoja. |
 |
Kiitos Risto Sivulalle, Ilkka Länsivaaralle
sekä Pekka Suurpäälle ikimuistoisesta tapahtumasta.
Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna, mutta millaisena niin
sen aika näyttää; loppupuheessaan Ilkka väläytteli
jopa kaksipäiväistä moottoripyöräreittiä
Salpa-linkkejä
- Salpavaelluksen kotisivut www.salpavaellus.net
- Valtakunnallinen Salpakeskus www.salpakeskus.fi
| Valokuvia
maastontiedustelusta 6.6.2006 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
| Valokuvia
vaelluspäivältä 1.7.2006 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
