Valokuvia Salpavaellukselta 1.7.2006

Yleistä Salpavaelluksesta
Salpavaellus järjestettiin tänä vuonna 13. kerran. Vaelluksella tutustutaan Salpalinjaan ja valittavana on useita eri reittivaihtoehtoja sekä vaellustapoja. Reittejä voi taittaa jalan, polkupyörällä, meloen, linja-autolla tai moottoripyörällä.

Moottoripyöräreitti oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana. Vaelluksen johtaja Risto Sivula kertoi tuttavaperheen rouvan kysyneen viime talvena, että miksi reittiä ei voisi taittaa myös moottoripyörällä. Risto tuumasi että miksei ja niin moottoripyörävaellus tuli tänä vuonna mukaan.

Pilottikokeessa pyörien määrä haluttiin pitää pienenä ja kerätä kokemuksia tulevia vuosia varten. 40 pyörän kiintiö täyttyikin noin parissa viikossa. 20 € osallistumismaksua vastaan sai opastuksen, ruuan, kahvit ja kunniakirjan osallistumisesta.

Yleistä Salpalinjasta
Salpalinja on talvisodan jälkeen vuosina 1940-1941 ja 1944 Suomen itärajalle Miehikkälästä Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä. Salpalinjan pituus oli 1200 kilometriä Suomenlahdelta Sallaan ja se koostui sadoista linnoitteista. Salpalinja on Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään keväällä 1941 35 000 miestä ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa. Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita kaikkiaan 728 kpl. Puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000 kappaletta. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan oli kaivettu noin 350 kilometriä. Kiviestettä oli yli 200 kilometriä, jossa oli noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä. Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiiin 315 kilometriä. Aseman tyypillisin kantalinnoite oli konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu.
Lähde www.wikipedia.fi

Moottoripyöräreitin matkakertomus  

Moottoripyöräreitille lähdettiin Miehikkälän Salpalinja-museolta. Aluksi vaelluksen johtaja, Risto Sivula, toivotti motoristit tervetulleeksi. Tämän jälkeen moottoripyöräreitin päällikkö Pekka Suurpää jakoi 30 pyöräkuntaa neljään ryhmään. Jokaisella ryhmällä oli oma vetäjä joka luotsasi ryhmänsä reitin läpi.

Kun osastot oli jaettu, niin puolet lähtivät Miehikkälän seurakuntakodille syömään ja puolet tutustuivat museoalueseen oppaamme Ilkka Länsivaaran johdolla. Osastojen vaihdon myötä kaikki saivat syödäkseen sekä pääsivät tutustumaan museoon.

Miehikkälästä matka jatkui mukavaa mutkatietä Jurvalaan. Pyörät parkkeerattiin motellin pihaan, josta käveltiin parisataa metriä Kivijärven padolle. Ilkka kertoi padon syntyhistorian erittäin seikkaperäisesti. Saimme kuulla kahden pioneerin saunaillasta ja sen hedelmänä syntyneestä suunnitelmasta, jonka tulosta me nyt siis ihmettelimme. Patojärjestelmän avulla oli mahdollista laskea vettä hallitusti Kivijärvestä 6-tien alla olevaa rumpua pitkin eteläiselle alangolle ja näin saada vesieste vihollisen vaunuille. Patojärjestelmää oli myös aikanan testattu ja näin toimivaksi todettu.

Padolta matka jatkui Askolan museoalueelle. Siellä Ilkka kertoi yleisesittelyn Salpalinjasta ja sen rakentamisesta. Tämän jälkeen tutustuimme kahteen bunkkeriin sekä yhteen konekivääripesäkkeeseen. Askolassa oli hyvin esillä myös nelirivinen panssarieste sekä erilaisia panssarikaivontoja.

Askolan bunkkereista näkyy erinomaisen hyvin tulenkäytön suunnittelu. Konekiväärien asemat ovat alhalla sivustatuliasemissa, jolloin pyyhkäisyala hyökkääjään nähden on optimaalinen.
Askolan jälkeen alkoi soratieosuus. Ajoimme Junttolan kautta Orkolaan, mistä löytyy yksi Salapalinjan harvinaisuus, nimittäin lamellikorsu. Majoituskorsuksi tarkoitettu pyöreistä betonielementeistä rakennettu korsu on yksinkertaisen nerokas. Sen raskaimmat osat painavat vain 150 kg eikä sen rakentamisessa tarvitse tehdä mitään valutöitä. Ilkka harmitteli, ettei sellaisia tajuttu käyttää Kannaksella, missä niiden avulla olisi varmasti säästetty satojen sotilaiden henki. Tästä korsutyypistä on myöhemmin "keksitty" betonirenkaista valmistetun korsun malli. Huhun mukaan tämä blagioija sai myös aloitepalkinnon.

Lamellikorsu jäi taaksemme kun otimme suunnan Suo-Anttilan jättimäisiin bunkkereihin. Noin 300 taistelijan majoitustilat on louhittu valtavaan kallioon. Korsussa toimii nykyään matkailuyrittäjät jotka ovat myös sähköistäneet korsun. Sisällä on kuuleman mukaan järjestetty juhlia konserteista polttareihin. Kallion vierestä löytyy Salpa-hengessä rakennettu korsusauna.

Suo-Anttilassa pidettiin myös kahvitauko, jonka jälkeen matkaa taitettiin hiekkateitä Hostikkaan.

Hostikassa tutustuimme korsun lisäksi alkuperäiskunnossa olevaan kk-pesäkkeeseen. Aika oli tehnyt tehtävänsä ja maan päälle tehdyn kk-poteron puuosat olivat todella haprakoita. Hostikassa oli myös hyvin nähtävissä taisteluhautoja sekä yksi keskeneräinen korsu.

Hostikassa olimme taittaneet matkaa jo kahdeksan tuntia ja muutamia motoristeja irtautui sieltä omille teilleen.
Hostikasta suunta otettiin itään ja ajettiin Vaalimaan kautta Virojoelle, mistä edelleen musotietä Ravijoelle tutustumaan isoihin bunkkereihin. Osasto jaettiin kahtia ja käyvimme tutustumassa kahteen isoon bunkkeriin. Toisessa bunkkerissa oli varastotilan lisäksi myös majoitusosa, toinen bunkkeri puolestaan oli läpiajettava, joskin kulkuaukot olivat melko kapeat.

Ravijoella virisi hyvä keskustelu asemien ryhmityksestä ja käyttöperiaatteista. Ilkka piirsi maahan mallit ja selvitti ryhmitysperiaatteet varsin yksityiskohtaisesti.

Ravijoelta suunta otettiin viimeiselle kohteelle, eli Virolahden Salpalinja-museoon. Haavistossa sijaitsevassa museossa oli mahdollisuus tutustua näyttelyyn sekä nauttia jäätelöt ja muut omakustanteiset herkut lämpimässä ilta-auringossa.

Päivän päätteeksi Ilkka jakoi jokaiselle osallistujalle kunniakirjan. Motoristit olivat todella tyytyväisiä päivän antiin. Jokainen oppi varmasti Ilkan opastuksesta paljon uutta ja 152 km pituisen reitin varrelta jäi monia hienoja muistoja.


Kiitos Risto Sivulalle, Ilkka Länsivaaralle sekä Pekka Suurpäälle ikimuistoisesta tapahtumasta. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna, mutta millaisena niin sen aika näyttää; loppupuheessaan Ilkka väläytteli jopa kaksipäiväistä moottoripyöräreittiä

Salpa-linkkejä
- Salpavaelluksen kotisivut www.salpavaellus.net
- Valtakunnallinen Salpakeskus www.salpakeskus.fi
Valokuvia maastontiedustelusta 6.6.2006
IMG_0056 IMG_0057 IMG_0060 IMG_0064 IMG_0066 IMG_0067 IMG_0070
IMG_0071 IMG_0072 IMG_0073 IMG_0075 IMG_0077 IMG_0079 IMG_0081
IMG_0082 IMG_0084 IMG_0088 IMG_0089 IMG_0090 IMG_0109 IMG_0111
IMG_0112            
Valokuvia vaelluspäivältä 1.7.2006
IMG_0437 IMG_0439 IMG_0440 IMG_0441 IMG_0443 IMG_0444  
IMG_0446 IMG_0448 IMG_0449 IMG_0450 IMG_0451 IMG_0452 IMG_0453
IMG_0454 IMG_0455 IMG_0456 IMG_0457 IMG_0460 IMG_0462 IMG_0464
IMG_0465 IMG_0467 IMG_0469 IMG_0470 IMG_0471 IMG_0473 IMG_0474
IMG_0475 IMG_0476 IMG_0478 IMG_0479 IMG_0481 IMG_0484 IMG_0485
IMG_0486 IMG_0487 IMG_0488 IMG_0490 IMG_0491 IMG_0493 IMG_0494
IMG_0495 IMG_0496 IMG_0497 IMG_0501 IMG_0502 IMG_0503 IMG_0504
IMG_0506 IMG_0508 IMG_0510 IMG_0512 IMG_0513 IMG_0515 IMG_0516
IMG_0517 IMG_0518 IMG_0519 IMG_0520 IMG_0521 IMG_0522 IMG_0523
IMG_0524 IMG_0527 IMG_0528 IMG_0531 IMG_0533 IMG_0534 IMG_0535
IMG_0537 IMG_0538 IMG_0541 IMG_0544 IMG_0546 IMG_0547 IMG_0548
IMG_0549 IMG_0550 IMG_0551 IMG_0552 IMG_0554 IMG_0555 IMG_0556
IMG_0557 IMG_0558 IMG_0559 IMG_0560 IMG_0565 IMG_0567 IMG_0571
IMG_0572 IMG_0573 IMG_0576 IMG_0580 IMG_0581 IMG_0584 IMG_0585
IMG_0586 IMG_0588 IMG_0589 IMG_0591 IMG_0592 IMG_0593 IMG_0594
IMG_0596 IMG_0598 IMG_0599 IMG_0600 IMG_0601