Kun löysi paikan ja sai menopelinsä parkkeerattua, niin loppu oli helppoa sillä tien
varresta lähti kynttilöin viitoitettu polku kohti leirialuetta. Polun alussa oli teemaan 
sopivasti hirven kallo jonka sisällä paloi kynttilä. Kuva ei tee oikeutta kallolle.


Valaistu polkua oli hieno! 


Polun toisessa päässä tuli vastaan telttakylä, jossa oli kaksi puolijoukkuetelttaa
ja yksi Ruotsin armeijan (?) teltta. Kaikissa teltoissa oli kamina lämmittämässä 
ja luomassa tunnelmaa. Kuvassa Isännän työvälineet. 


Kovin pitkälle ei telttakylästä päässyt
ennen kuin törmäsi Ismon koiraan Papuun,
joka jälleen kerran vartioi isäntäänsä. 


Metsän pimeydestä sain salamavaloon vangittua mm. Ilpon ja Tiinan.
Ilpo kuului retkikuntaan joka matkasi paikalle jalan! Haminasta
tulee matkaa n. 50 km (jota kuulemma hieman piteni johtuen 
"reittivalinnoista"). Patikkataival alkoi perjantaina puoliltapäivin
Tarmolasta ja päätyi lauantaina ilta seitsemältä Muurikkalaan.


Teppo oli ottanut grillimestarin tehtävät hoitaakseen. Menu käsitti
valkosipulissa marinoitua hirven maksaa, joka valmistettiin muurikalla.
Kuuleman mukaan oli tosi hyvää, kunhan tykkäsi valkosipulista!


Tässä kuva Ruotsalaisesta sotilasteltasta.

Moottoripyörien määrä oli kolminkertaistunut viimevuodesta.


Kyllä tällaisessa sivuvaunussa kelpaa matkustaa. Kysykää vaikka Papulta.


Hannun moottoripyörä/sivuvaunu yhdistelmä taitaa olla ainut laatuaan, josta
löytyy myös postilaatikko (ks. vasen reuna). Kun kysyin mihin sitä postilaatikkoa
tarvii, niin pitäähän sitä kuulemma aamulehti saada reissullakin luettavaksi.

Alla kolme kuvaa jotka sain Antilta ja lisäsin omien
 yökuvieni perään 13.11.

Tällä pelillä kestää ajaa vähän kylmemmälläkin kelillä.


Harjakaiset.


Kyllä näätte ihan oikein: Kirsi ja Antti kaatamassa keloa polttopuiksi ihka
aidolla justeerilla. Tämä jos mikä on ihka-aitoa metsämeetingimeininkiä!